Viime viikolla uutisoitiin hyvin kattavasti mediassa FinnTwin 12 ja 16-kohorttien aineistoa hyödyntäneestä Helsingin yliopiston kaksostutkimuksesta, jonka mukaan "nopeampi kielellinen kehitys lapsuudessa ennustaa runsaampaa alkoholinkäyttöä nuoruusiässä" (internet-lähde luettu 17.9.2013). Keskustelu kahvipöydässämme kävi kiivaana asian tiimoilta, sen verran poikkeavansorttinen oli tulos verrattuna tyypillisiin raportteihin kielenkehityksen ja myöhemmän kehityksen yhteyksistä. Joku jopa esitti kysymyksen siitä "Pitäisikö meidän hillitä lastemme varhaista kielellistä kehitystä? ".
Aivan näin radikaaleihin johtopäätöksiin ei varmasti ole tarpeen päätyä. Kohonnut keskustelu johtui hyvin todennäköisesti siitä, että varhaisen kielen kehityksen vaikutuksista myöhempään elämään tyypillisesti mainittu positiivisissa merkityksissä, kuten myöhemmän kognitiivisen ja sosiaalisen kehityksen ennustajana. Myös tutkimuksesta raportoineet Latvala, Rose, Pulkkinen, Dick ja Kaprio (2013) tuovat alkuperäisessä tutkimusraportissaan esiin pohdintoja esimerkiksi murrosikäisten nuorten juomisen sosiaalisesta ulottuvuudesta: ryhmä löysi aineistostaan pienen, mutta merkitsevän eron parikkien kielellisen kehityksen ja ystävien määrän välillä (lähdetiedot tekstin lopussa).
Itse raportti oli hyvin mielenkiintoista luettavaa, mutta iloitsen myös siitä, että siitä seurannut uutisointi tuo laajalle yleisölle esiin suomalaista kaksostutkimusta. Ohjauduin itsekin uutisen innoittamana pitkästä aikaa kaksostutkimuksen sivuille. Sivusto on ehdottomasti tutustumisen arvoinen, sillä sen avulla saa jonkinlaisen käsityksen niistä moninaisista soveltamistavoista, joihin kaksoskohorttien aineistoa on jo hyödynnetty. Ja jännityksellä tietenkin odotan, mitä kaikkea aineistosta vielä selviääkään!
Latvala, A., Rose, R. J., Pulkkinen, L., Dick, D. M. and Kaprio, J. (2013), Childhood Verbal Development and Drinking Behaviors from Adolescence to Young Adulthood: A Discordant Twin-Pair Analysis. Alcoholism: Clinical and Experimental Research. doi: 10.1111/acer.12254
Aivan näin radikaaleihin johtopäätöksiin ei varmasti ole tarpeen päätyä. Kohonnut keskustelu johtui hyvin todennäköisesti siitä, että varhaisen kielen kehityksen vaikutuksista myöhempään elämään tyypillisesti mainittu positiivisissa merkityksissä, kuten myöhemmän kognitiivisen ja sosiaalisen kehityksen ennustajana. Myös tutkimuksesta raportoineet Latvala, Rose, Pulkkinen, Dick ja Kaprio (2013) tuovat alkuperäisessä tutkimusraportissaan esiin pohdintoja esimerkiksi murrosikäisten nuorten juomisen sosiaalisesta ulottuvuudesta: ryhmä löysi aineistostaan pienen, mutta merkitsevän eron parikkien kielellisen kehityksen ja ystävien määrän välillä (lähdetiedot tekstin lopussa).
Itse raportti oli hyvin mielenkiintoista luettavaa, mutta iloitsen myös siitä, että siitä seurannut uutisointi tuo laajalle yleisölle esiin suomalaista kaksostutkimusta. Ohjauduin itsekin uutisen innoittamana pitkästä aikaa kaksostutkimuksen sivuille. Sivusto on ehdottomasti tutustumisen arvoinen, sillä sen avulla saa jonkinlaisen käsityksen niistä moninaisista soveltamistavoista, joihin kaksoskohorttien aineistoa on jo hyödynnetty. Ja jännityksellä tietenkin odotan, mitä kaikkea aineistosta vielä selviääkään!
Latvala, A., Rose, R. J., Pulkkinen, L., Dick, D. M. and Kaprio, J. (2013), Childhood Verbal Development and Drinking Behaviors from Adolescence to Young Adulthood: A Discordant Twin-Pair Analysis. Alcoholism: Clinical and Experimental Research. doi: 10.1111/acer.12254