Dizygoottiset eli erimunaiset kaksoset saavat alkunsa siten, että kaksi eri munasolua hedelmöittyy, kiinnittyy ja kasvaa samanaikaisesti (ks. Collins, Arulkumeran, Hayes, Jackson & Impey, 2008) ja täten sikiöt voivat olla joko samaa sukupuolta tai eri sukupuolta. Dizygoottinen raskaus on aina myös dikoriaalinen eli sikiöillä on erilliset suonikalvot (eli korioniset kalvot) ja erilliset vesikalvot (eli amnioniset kalvot). Tällöin istukat ovat erilliset, vaikkakin ne voivat kasvaa yhteen (Karikoski, 2011). Kuitenkin dikoriaalinen raskaus voi olla myös monozygoottinen. Monozygoottiset eli samanmunaiset kaksoset syntyvät silloin, kun alkio varhaisvaiheessa jakautuu (ks. Collins, Arulkumeran, Hayes, Jackson & Impey, 2008) ja tämän vuoksi lapset ovat geneettisesti identtisiä. Identtisten / monozygoottisten / samanmunaisten kaksosten raskaus voi kuitenkin olla paitsi edellä mainittu dikoraalinen, myös monokoriaalinen. Monokoriaalisessa raskaudessa lapsilla on yksi yhteinen suonikalvo (Karikoski, 2011). Kuitenkin vesikalvoja eli amnioottisia kalvoja voi olla joko kaksi (diamnioottinen monokoriaalinen raskaus) tai yksi (monokoriaalinen monoamnioottinen raskaus). Monokoriaalinen monoamnioottinen raskaus alkaa tilanteessa, jossa alkio jakautuu kolmannen hedelmöittymispäivän jälkeen ja vain tämäntyyppiseen kaksosraskauteen voi liittyä fetofetaalinen transfuusio-oireyhtymä (twin-to-twin transfusion syndrome, TTTS), jossa sikiöiden välillä on suoniyhteyksiä.
Eri tutkimuksista tehdyn katsaksen perusteeella spontaanisti alkaneista kaksosraskauksista noin 30 % on monotsygoottisia ja 70 % dizygoottisia raskauksia (ks. Karikoski, 2011). Usein mainitaan, että monisikiöiset raskaudet ovat lisääntyneet hedelmöityshoitojen myötä ja että monisikiköisten raskauksien paras ehkäisy on siirtää hedelmöityshoidoissa yksi alkio kerrallaan kohtuun. Edellä mainitun syyn vuoksi olen olettanut, että valtaosa hedelmöityshoidoilla syntyneistä kaksosista olisi erimunaisia eli dyzygoottisia kaksosia. Siksi yllätyinkin tiedosta, jonka mukaan monokoriaalisia raskauksia ilmenee 7-8 kertaa useammin keinoalkuisissa kuin spontaaneissa monisikiöisissä raskauksissa (Chan, Mannino ja Benirschke, 2008 ; ks. myös Wenström, Syrop, Hammitt ja van Voorhis, 1993). Suomessa tehdyssä tutkimuksessa on monokoriaalisia raskauksia ollut kaikista vuoden 2003-2004 aikana HYKSissä hoidetuista synnytyksistä 23 prosenttia ja dikoriaalisia raskauksia 77 prosenttia (Purho, Nuutila & Heikinheimo, 2008). Muutamien etsimieni keinoalkuisten ja spontaanialkuisten kaksosten välisten tutkimusten perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että eri tavoin alkunsa saaneiden kaksoslasten välillä ei olisi syntymän jälkeiseen vointiin vaikuttavia merkittäviä eroja, olivat lapset sitten dikoriaalisia (Yang, Choi, Nam, Kwon, Park & Kim, 2011) tai monokoriaalisia (Chan ym., 2008).
LÄHTEET
Chan, O.T., Mannino, F.L. & Bernischke, K. (2008). A retrospective analysis of placentas from twin pregnancies derived from assisted reproductive technology. Twin Research and Human Genetics, 10 (2), 385-393.
Collins, Arulkumeran, Hayes, Jackson & Impey (toim.), 2008. Oxford Handbook of Obstetrics and Gynaecology. Oxford University Press.
Karikoski, R. (2011) Istukan histopatologisen tutkimuksen merkitys. Duodecim, 127 (5), 464 – 472
Purho, J., Nuutila, M. & Heikinheimo, O. (2008). Kaksosraskaudet. Duodecim, 124 (10), 1111-1119.
Vitthala, S., Gelbaya, T. A., Brison, D. R., Fitzgerald, C. T., & Nardo, L. G. (2009). The risk of monozygotic twins after assisted reproductive technology: A systematic review and meta-analysis. Human Reproduction Update, 15(1), 45-55.
Wenstrom KD, Syrop CH, Hammitt, van Voorhis BJ. (1993). Increased risk of monochorionic twinning associated with assisted reproduction. Fertility and Sterility, 60:510-4.
Yang, H., Choi, Y.S., Nam, K.H., Kwon, J.Y., Park, Y.W. & Kim, Y.H. (2011). Obstetric and perinatal outcomes of dichorionic twin pregnancies according to methods of conception: spontaneous versus in-vitro fertilization. Twin Research and Human Genetics, 14 (1), 98-103.